Tapauksessa oli ratkaistavana, oliko Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto voinut perusoikeuksien turvaamiseksi hyväksyä taloussuunnitelman, jossa ei noudatettu hyvinvointialuelain mukaista määräaikaa alijäämän kattamiselle.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa 2024 hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvion ja tulevien vuosien taloussuunnitelman.

Samalla se vahvisti, että hyvinvointialueen taseeseen vuosina 2023-2025 kertyneet ja kertyvät alijäämät tulevat katetuiksi vuoden 2028 loppuun mennessä.

Lain mukaan alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

ETELÄ-KARJALAN hyvinvointialue vaati hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Sen mukaan sillä ei ollut mahdollisuutta tehdä talousarviota, joka täyttäisi lain mukaisen aikatauluvaatimuksen talouden tasapainottamisesta.

- Aikatauluvaatimuksen noudattaminen johtaisi siihen, että hyvinvointialue ei voisi järjestää asukkaidensa tarpeiden mukaisia palveluja, vaan asukkaiden perusoikeustasolla turvattuja palveluja jouduttaisiin ajamaan alas. Normiristiriitatilanteessa – – tuomioistuimen ratkaisuja ohjaa viime kädessä perusoikeusmyönteisen laintulkinnan vaatimus, se katsoi.

Hallinto-oikeuden tapaan korkein hallinto-oikeus katsoi aluevaltuuston päätöksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä olleen lainvastainen. KHO:n mukaan alijäämien kattamista koskeva säännös velvoittaa hyvinvointialueita eikä siinä ole harkintavaltaa.

Siten hyvinvointialueen olisi tullut kattaa alijäämät laissa määritellyssä ajassa, eikä asiassa saanut soveltaa hyvinvointialueen vaatimalla tavalla perusoikeusmyönteistä laintulkintaa.

Käytännössä päätös koskee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lisäksi myös muita hyvinvointialueita, jotka ovat tehneet vastaavanlaisia päätöksiä.

KÄYTÄNNÖSSÄ KHO:n päätös tarkoittaa sitä, että talousarvio ja -suunnitelma käsitellään Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa uudestaan, sanoo hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen STT:lle.

Leskinen sanoo, että jos aluevaltuusto olisi aikanaan tehnyt hyvinvointialuelain vaatimusten mukaisen talousarvion ja -suunnitelman, sopeuttamistoimet olisivat uhanneet peruspalveluita välittömästi.

Laskelmien mukaan ainakin 40 prosenttia hyvinvointialueen työntekijöistä olisi pitänyt irtisanoa jo vuonna 2025, jotta alijäämät olisivat tulleet katetuksi aikataulussaan.

Leskisen mukaan KHO:n logiikka päätöksessä näyttää olevan se, että laissa kuvatut erillismenettelyt, kuten lisärahoitus ja alijäämämenettely, ovat toimiva ratkaisu. Hänen mielestään käytännössä näin ei ole.

Esimerkiksi lisärahoituksessa otetaan huomioon vain varainhoitovuoden tilanne, mutta ei kertyneitä alijäämiä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alijäämää on aiemmilta vuosilta 80 miljoonaa euroa.

Leskinen sanoo KHO:n päätöksen luovan vahvaa painetta valtioneuvoston suuntaan, että erillismenettelyjen näkökulman pitää muuttua. Tällä hetkellä menettelyt eivät hänen mukaansa auta ratkaisemaan hyvinvointialueiden rahoitusongelmia.

Teksti: STT / Simu Perälä